Alhambra

Alhambra on entinen maurilaisten Nasrid-dynastian kuninkaiden palatsi Granadassa,Espanjassa,Darro-joen varrella.Alhambraa alettiin rakentamaan 800-luvulla tuntemattoman arkkitehdin piirrustusten mukaan ja palatsi valmistui 1500-luvulla.

Alhambra on islamilaisen rakennustaiteen merkkittävin rakennuskokonaisuus Euroopassa.Linnan arabeskit,holvit,ornamentit ja laatoitukset sekä puutarha ovat merkkejä maurilaisen rakennustaiteen saavutuksista.Puutarhasuunnittelussa toistuu islamilaisen rakennustaiteen pyrkimys yhdistää rakennus ympäristöönsä.Puutarhalle tyypillisiä ovat geometrisesti ryhmitellyt istutukset ja vesialtaat.Islamilaisen puutarhataiteen innostajina ovat toimineet Koraanin kuvaukset paratiisin puutarhasta.Palatsi sai nimensä savesta rakennettujen ulkomuuriensa väristä. Kuuluisiksi ovat tulleet sen kaunis Leijonapiha ja Abenserragien sali, ja Alhambra tunnetaankin yhtenä islamilaisen arkkitehtuurin suurimmista saavutuksista.


 Keskiajalla Alhambra toimi maurilaishallitsijoiden palatsina ja tuomioistuimena. Kun vuonna 1492,Reconquistan eli takaisinvaltauksen aikana espanjalaiset valloittivat Granadan ja Alhambran.Sen seurauksena Alhambrasta tuli katolisten majesteettien kuten Ferdinand Katolisen ja Isabella Katolilaisen kuninkaanlinna.  Ennen reconquistaa Alhambra oli viimeinen islaminuskoisten  maurien linnoitus, jolloin Alhambrassa eli maurien hallitsija, joka luopui kruunusta ja muutti Marokkoon.

Alhambra on Unescon maailmanperintöluettelossa.

Lähteinä: Linkki 6-Kulttuurien kohtaaminen (Mika Jokiaho,Titta Putus-Hilasvuori,WSOYpro OY,2011) s.73
http://fi.wikipedia.org/wiki/Alhambra (myös kuvien lähteenä)
http://www.mondo.fi/espanja/alhambra-menneisyyden-taikaa-etsimassa

Mansa Musa-todellinen afrikkalainen kuningas

Mielenkiintoni heräsi kun kuulin opettajamme kertovan afrikkalaisesta kuninkaasta,Mansa Musasta.Mansa Musa eli vuosina 1312-1337 jaa. ja hän hallitsi Malin kuningaskuntaa.Malin kuningaskunta ulottui Atlantin rannikolta Nigerjoen suistosta Timbuktuun asti.Hän liitti tärkeät kaupungit kuten Timbuktun ja Gaon kuningaskuntaansa.Musa oli islanuskoinen ja hän rakensikin kuningaskuntaansa paljon moskeijoita ja teki islamista valtiouskonnon.Hän teki myös pyhiinvaellusmatkan islamien pyhään kohteeseen eli Mekkaan,ja matkallaan hän lahjoitti niin paljon kultaa Kairon kaupungille,että se riitti vuosikymmeniksi.
Väitetään, Mansa Musa oli yltiöpäisen rikas ja että hänen hallituskaudellaan Malin kuningaskunnalla oli hallussaan yli puolet maailman kullasta. Musa esiintyi myös eurooppalaisessa kartassa vuodelta 1375,jossa häntä symboloi kuningas joka pitelee toisessa kädessä valtikkaa ja toisessa suurta kultakimpaletta.Mansa Musa kirjaimellisesti nosti Afrikan kartalle. Tiedot hänestä ovat peräisin arabikronikoitsijoilta, jotka kuvailivat Mansa Musaa kaikista Länsi-Afrikan johtajista voimakkaimmaksi, rikkaimmaksi, vihollisten joukossa pelätyimmäksi ja pystyvimmäksi tekemään hyvää läheisilleen.

Kaiken tämän perusteella mielestäni Mansa Musa on hyvin vaikutusvoimainen ja erityisen rikas kuningas.

Tehtäviä sivulta 23

Ja siis kirjana toimii Linkki 6-Kulttuurien kohtaaminen.

Tehtävä 2.
Miten suvaitsevaisuus ja suvaitsemattomuus ovat näkyneet eurooppalaisten tavassa suhtautua muihin?
Suvaitsemattomuutta on mielestäni näkynyt jo antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten aikana,kun he pitivät itseään sivistyneinä ja muita barbaareina,jotka eivät osanneet edes puhua ymmärrettävää kieltä.Keskiajalla taasen ristiretket sisälsivät ajatuksen vääräuskoisten ja pakanoiden käännyttämisestä kristinuskoon.Ristiretkiin voidaan rinnastaa myös Pyreneiden niemimaalla 800-1400-luvulla espanjalaisten käymät sodat islamilaisten maurien karkoittamiseksi Granadasta.Suvaitsemattomuus ja ylemmyydentunto on leimannut aina eurooppalaisia valloituksia.Uuden ajan alussa löytöretket johtivat uuden mailman alkuperäiskansojen alistamiseen ja laajamittaisen orjakaupan syntyyn Afrikan ja Uuden maailman välille.Uudella maailmalla tarkoitetaan siis Amerikkaa.Eurooppalaiset ovat perusteelleet suvaitsemattomuuttaan "valkoisen miehen taakalla",jonka mukaan eurooppalaisten tehtävänä on sivistää pakanakansoja ja käännyttää heitä kristinuskoon.Tätä Eurooppa-keskeistä ajattelutapaa onkin kutsuttu myös eurosenterismiksi.
Suvaitsevaisuutta on myöskin esiintynyt jo varhain muita kulttuureita kohtaan.Alksanteri Suuren valloitusten seurauksena syntyneessä hellenistisessä kulttuurissa korostui kulttuurien välinen suvaitsevaisuus.Roomalaisetkin suhtautuivat valloittamiensa kansojen kulttuureihin usein suvaitsevaisesti ja käytännöllisesti,vaikkakin roomalaiset pitivät heitä barbaareina.Roomalaiset olivat valmiita omaksumaan valloitettujen alueiden kansoilta vaikutteita,esimerkiksi uskontoja ja jumalia.Vaikka eurooppalaiset vastustivat keskiajalla muslimeita,kaupankäynti islamilaisen maailman kanssa houkutti,ja se laajensikin eurooppalaisten maailmankuvaa ja käsityksiä kansoista maailman laidalla,yhdessä löytöretkien kanssa.Myöskin useat uuden ajan alun luonnonfilosofit pitivät alkuperäiskansoja "jaloina villeinä" jota teknologinen kehitys ei ollut pilannut,toisinkuin eurooppalaista yhteiskuntaa.1800-luvun alussa syntyneelle romanttiikalle oli tyypillistä kiinnostus kaukaisia,eksoottisia maanosia ja niiden alkuperäiskansoja kohtaa.

Tehtävä 3.
Millä tavalla eurooppalaisten suhtautumistapa muihin kulttuureihin on vaikuttanut historiantutkimukseen?

Sanonta "Voittajat kirjoittavat historiaa" pitää tässä aika pitkälti paikkaansa.Eurooppalaisten ylempiarvoinen suhtautumistapa muihin kulttuureihin on heijastunut myös länsimaiseen historiankirjoitukseen.Eurooppalaiset pitivät esimerkiksi afrikkalaisia kykenemättöminä luomaan omaa kulttuuria ja Afrikasta löydetyt rauniokaupungit kuitattiinkin valkoisen,kadonneen kulttuurin saavutuksiksi.Ensimmäiset kirjoitetut lähteet ovat olleet arabien ja eurooppalaisten tuottamia ja niissä korostuu ulkopuolisen näkökulma afrikkalaiseen kulttuuriin.Ja myös eurooppalaisten siirtomaa-aikana tuottamissa lähteissä toistuu ajalle tyypillinen ajatus valkoisen miehen taakasta.(katso selitys sanalle käsitteiden selitys osiosta)Eli tiivistetysti koska eurooppalaiset ovat itse ikäänkuin kirjoittaneet historian niin he kertovat kaiken vain omasta näkökulmastaan ja muiden kansojen oikeaa tarinaa onkin vaikea selvittää.

Oppia Afrikasta

Tänään tunnilla käsittelimme Afrikan varhaisia kulttuureita.
Ensiksi saimme tehtäväksi pohtia mitä tiesimme entuudeltaan Afrikasta ja sen historiasta.Huomasin että oma tietoni perustui lähestulkoon täysin viimeisen n.100 vuoden ajalle ja tietoni Afrikan alkuhistoriasta oli hyvin heikkoa.Tämän jälkeen pohdimme yhdessä Afrikan menneisyyttä,jonka jälkeen siirryimme kirjottamaan muistiinpanoja ja virkistämään muistia tämän (ainakin minulle) hämärän ajanjakson kohdalta.

Olen aina pitänyt Afrikkaa paikkana,jonka historiaan kuuluu ainoastaan useita alkukantaisia heimoja ja kansanmurhia.Tämä tunti osoitti tämän vääräksi.Afrikalla on ollut hyvinkin uraaurtava historia,maanviljely siellä alkoi n.6000eaa. ja n.3000eaa, Egyptin korkeakulttuuri syntyy.Afrikan historiaan kuuluu myös mm.kulttuurivaikutuksia roomalaisesta ja kreikkalaisesta kulttuurista,kaskinviljelyä ja kiehtova svahili-kulttuuri.Afrikassa on ollut myös loisteliaita kuningaskuntia kuten esimerkiksi Malin kuningaskunta,joka nousee 1200-1300-luvuilla jaa.Kuninkaana toimi tunnettu Mansa Musa.

Tämä tunti yllätti minut täysin sisällöllään ja oli erityisen mieluisaa kuunnella näinkin kiehtovaa aihetta.

Omia tavoitteitani HI6-kurssille

Tavoitteeni HI6-kurssille on sisäistää maailman eri kulttuurien piirteitä ja eroja,jotta voisin soveltaa niitä jatkossa ja tietenkin ylioppilaskokeessa.Minua myös puhtaasti kiinnostaa erilaiset kulttuurit,erityisesti Japanin Samurai-kulttuuri ja Kiinan keisarien valtakausi.Myöskin afrikkalaiset alkuperäiskulttuurit kiinnostavat,sillä en tiedä niistä paljoakaan,joten tavoitteenani on myös oppia tutustumaan niihin.

Tietenkin tavoitteisiini kuuluu saada mahdollisimman hyvä arvosana kurssista,mutta sehän on itsestäänselvyys.Eli siis laaja tuntemus maailmankulttuureista olisi hyvinkin pitkälti se päätaivoite,senhän avulla pitäisi kurssista tulla hyvä arvosana ja jos ylioppilaskokeessa on johonkin kulttuuriin liittyvä kysymys niin osaan vastata siihen laajalla tiedolla.